Hallat ry

Etusivu » Hallat ry » Säännöt

Säännöt

Tampereen yliopiston kunnallistieteiden opiskelijat – Hallat ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty Hallat ry:n ylimääräisessä kokouksessa 20.4.2015 § 6.

pykala

 

I YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 § Soveltamisala
Yhdistyksen toimintaan sovelletaan yhdistyslakia sekä näitä sääntöjä.

2 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Tampereen yliopiston kunnallistieteiden opiskelijat – Hallat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

3 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on
1) toimia Tampereen yliopistossa kunnallistieteitä, erityisesti kunta- ja aluejohtamista, julkista talousjohtamista ja julkisoikeutta opiskelevien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä;
2) huolehtia jäsenistönsä edunvalvonnasta yliopiston hallinnossa ja ylioppilaskunnassa sekä valvoa jäsenistönsä etua johtamiskorkeakoulun elimissä;
3) pyrkiä edistämään jäsentensä ammatillista tietoutta;
4) tarjota jäsenilleen opinto-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja sekä kehittää jäsenistön harrastusmahdollisuuksia sekä
5) toimia jäsentensä sosiaalisten ja taloudellisten etujen puolesta.

4 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1) toimii yhteistyössä opiskelijajärjestöjen sekä muiden vastaavanlaista toimintaa harjoittavien tahojen kanssa;
2) pyrkii kehittämään kunnallistieteellisiä opintoja ja parantamaan opiskeluedellytyksiä yhteistyössä johtamiskorkeakoulun sekä muiden tahojen kanssa;
3) järjestää kokouksia, keskustelutilaisuuksia, opintoneuvontaa ja erilaisia vapaa-ajan tilaisuuksia;
4) voi tukea jäsentensä yhdistyksen piirissä tapahtuvaa harrastustoimintaa;
5) voi julkaista lehteä ja harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa;
6) voi järjestää johtamiskorkeakouluun pyrkiville valmennuskursseja, joista saatavat
varat on käytettävä yhdistyksen toiminnan tukemiseen;
7) voi tarvittaessa ryhtyä muihinkin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimiin;
8) voi tarvittaessa antaa avustuksia toimintansa tukemiseksi perustetuille aine- tai opintosuuntakerhoille;
9) voi tarvittaessa omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta, kiinteistöjä ja osakkeita, harjoittaa kioski- ja ravitsemusliiketoimintaa ja järjestää myyjäisiä, arpajaisia ja hupitilaisuuksia sekä
10) voi tarvittaessa ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

II JÄSENYYS

5 § Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä ja varsinaisena jäsenenä yhdistykseen kuulua Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija.

6 § Kannatusjäsenet
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

7 § Kunniajäsenet
Kunniajäsenekseen yhdistyksen kokous voi kutsua henkilön, jolle yhdistys haluaa osoittaa tunnustusta yhdistyksen hyväksi suoritetusta toiminnasta. Kunniajäseneksi ei voida kutsua yhdistyksen varsinaista jäsentä. Kunniajäsenellä on täydet jäsenoikeudet, mutta hän on vapaa jäsenmaksuvelvotteista.

8 § Liittyminen
Tahto liittyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi tai kannatusjäseneksi ilmaistaan maksamalla jäsenmaksu. Uudet jäsenet hyväksyy hallitus. Ellei henkilöä tai yhteisöä hyväksytä jäseneksi, maksettu jäsenmaksu palautetaan viipymättä.

 

9 § Erotetuksi katsominen

Kun varsinainen jäsen on suorittanut ylemmän johtamiskorkeakoulussa suoritettavan korkeakoulututkinnon taikka alemman johtamiskorkeakoulussa suoritettavan tutkinnon jatkamatta opintojaan ylemmällä johtamiskorkeakoulussa suoritettavalla tutkinnolla, katsotaan jäsen hallituksen päätöksellä erotetuksi yhden (1) vuoden kuluttua valmistumisesta.
Kun on kulunut 10 vuotta varsinaisen jäsenen opintojen aloitusvuodesta, katsotaan jäsen hallituksen päätöksellä erotetuksi, mikäli jäsen ei ole esittänyt todistusta opintojensa jatkumisesta.

 

10 § Eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

11 § Erottaminen
Yhdistys voi kokouksessaan erottaa jäsenen, jos jäsen
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä;
3) ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä tai
4) toimii olennaisesti vastoin yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusta.
Erottamispäätöksestä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätös on tehtävä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.

12 § Jäsenten suoritettavat maksut
Jäsenmaksun suuruus päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on kertaluonteinen. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on vuotuinen.
Yhdistyksen kokous voi päättää erillisestä jäsenmaksuvelvollisuudesta yhdistyksen taloudellisen tilan tai muun painavan syyn sitä edellyttäessä.

III YHDISTYKSEN KOKOUKSET

13 § Läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa
Yhdistyksen kokous voi myöntää yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeuden yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle.

14 § Päätöksenteko
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet yhdistyksen kokouksessa.

15 § Yhdistyksen kokoukset ja kokouskutsu

Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous sekä ylimääräinen kokous. Yhdistyksen kokouksista on ilmoitettava vähintään 6 päivää aikaisemmin yhdistyksen internet-sivuilla.
Kokouskutsussa on mainittava kokouspaikka ja -aika.
Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten:
1) yhdistyksen sääntöjen muuttamista;
2) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemista tai erottamista;
3) tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä;
4) jäsenmaksun määräämistä;
5) jäsenen erottamista tai
6) yhdistyksen purkamista.
Milloin kokouksessa käsitellään tässä pykälässä mainittuja asioita, on esityksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

16 § Päätösvaltaisuus
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

17 § Kevätkokous
Helmi-maaliskuussa pidettävän kevätkokouksen tehtävänä on
1) käsitellä ja vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus;
2) vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä
3) käsitellä muut mahdolliset asiat.

18 § Syyskokous
Loka-marraskuussa pidettävän syyskokouksen tehtävänä on
1) päättää yhdistyksen hallituksen koosta ja valita yhdistyksen hallitus seuraavaksi toimikaudeksi;
2) päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta;
3) päättää seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja jäsenmaksuvelvollisuudesta;
4) päättää seuraavan vuoden talousarviosta;
5) valita seuraavaksi tilikaudeksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa.
6) käsitellä muut mahdolliset asiat.

19 § Ylimääräinen kokous
Hallitus voi kutsua yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle tarvittaessa. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, milloin vähintään kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä ilmoittamaansa tarkoitusta varten hallitukselta kirjallisesti pyytää tai kun yhdistyksen kokous niin päättää. Kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa pyynnöstä tähän kuitenkaan laskematta lukukausien välistä aikaa.

 

20 § Kokousjärjestys
Yhdistyksen kokouksessa puhetta johtaa yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen ollessaan poissa, esteellinen tai estynyt puhetta johtaa kokouksen keskuudestaan valitsema puheenjohtaja.
Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on aloiteoikeus yhdistyksen kokouksessa. Aloitteet asioissa, joista tulee mainita kokouskutsussa, on jätettävä yhdistyksen hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, paitsi 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, jossa aloite on jätettävä pyynnön yhteydessä.
Tehtyä ehdotusta on kannatettava pyydetyssä puheenvuorossa. Ehdotuksesta, jota ei ole kannatettu, ei voida äänestää. Hallituksen esitys katsotaan kuitenkin aina kannatetuksi.
Se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, tulee yhdistyksen kokouksen päätökseksi paitsi niissä tapauksissa, joissa laissa tai näissä säännöissä on toisin määrätty. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa.

21 § Pöydällepano
Asia voidaan ensikäsittelyssä kahden (2) varsinaisen jäsenen vaatimuksesta panna pöydälle. Jatkokäsittelyssä asiaa ei voida enää panna pöydälle. Asia voidaan kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä julistaa kiireelliseksi, jolloin sitä ei voida panna pöydälle.

22 § Eriävä mielipide
Yhdistyksen varsinainen jäsen voi esittää yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan kirjattavaksi eriävän mielipiteensä kokouksen päätöksestä. Eriävä mielipide voidaan jättää suullisesti tai kirjallisena kokouksessa taikka kirjallisena kolmen (3) kokousta seuraavan arkipäivän kuluessa kokouksen sihteerille.

23 § Hallituksen jäsenten valinnassa noudatettava menettely
Hallituksen jäseneksi voidaan valita tehtävään suostuva ja siihen soveltuva yhdistyksen jäsen, jota on asiaa käsittelevässä yhdistyksen kokouksessa tehtävään ehdotettu. Ehdotusta ei tarvitse kannattaa.
Mikäli tehtävään on ehdolla useampia henkilöitä, vaali toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Mikäli samassa yhdistyksen kokouksessa suoritetaan useampia hallituksen jäsenten vaaleja suljetulla lippuäänestyksellä, toimitetaan nämä vaalit yhtäaikaisesti samaa vaalilipuketta käyttäen.
Hallituksen jäseneksi valitaan se ehdokas tai ne ehdokkaat, jotka saavat vaalissa eniten ääniä.  Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

24 § Henkilövaaleissa noudatettava menettely
Vaaleissa tehtyä ehdotusta ei tarvitse kannattaa. Jos yksi (1) jäsen sitä vaatii, on vaali suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä. Mikäli samassa yhdistyksen kokouksessa suoritetaan useampia henkilövaaleja suljetulla lippuäänestyksellä, toimitetaan nämä vaalit yhtäaikaisesti samaa vaalilipuketta käyttäen. Vaalissa tulee valituksi se, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

25 § Hallituksen eroaminen
Hallituksella, sen puheenjohtajalla, jäsenellä tai toimihenkilöllä on oikeus yhdistyksen kokoukselle esittämästään perustellusta pyynnöstä saada ero tehtävästä.

26 § Hallituksen erottaminen
Mikäli yhdistyksen kokous luottamuslauseäänestyksessä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä toteaa, ettei hallitus, sen puheenjohtaja tai jäsen nauti yhdistyksen kokouksen luottamusta, katsotaan hallitus tai epäluottamuslauseen saanut jäsen erotetuksi.
Erotetuksi todetun hallituksen, sen puheenjohtajan tai jäsenen tilalle on valittava uudet henkilöt samassa yhdistyksen kokouksessa.

27 § Kokouksen pöytäkirja
Hallituksen sihteeri toimii sihteerinä yhdistyksen kokouksessa ja pitää pöytäkirjaa, johon merkitään tehdyt ehdotukset ja päätökset. Hallituksen sihteerin ollessa poissa, esteellinen tai estynyt kokous valitsee keskuudestaan sihteerin.
Pöytäkirjaan on kirjattava kokouksessa tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä kokouksessa käyty keskustelu pääpiirteittäin.
Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin on allekirjoitettava pöytäkirja, joka on kahden (2) kokouksen valitseman jäsenen tarkastettava ja oikeaksi todistettava. Tarkastettu pöytäkirja on asetettava jäsenistön nähtäväksi yhdistyksen ilmoitustaululle kahden (2) viikon kuluessa kokouksesta.

28 § Yhdistyksen puheenjohtajan valinta
Yhdistyksen kokous valitsee puheenjohtajaksi henkilön, joka on yhdistystoiminnassa tai muutoin hankkimansa kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta sovelias tehtävään. Ellei yhdistyksen puheenjohtajaa valita yksimielisesti, toimitetaan vaali suljetuin lipuin. Ellei kukaan ehdokkaista saa äänestyksessä ehdotonta enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä, jolloin valituksi tulee se, joka tässä äänestyksessä saa enimmät äänet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Mikäli puheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäviään tai eroaa tehtävistään, valitsee kokous uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

IV YHDISTYKSEN TOIMINTA

29 § Hallitus

Hallituksen muodostaa puheenjohtaja ja 2–16 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–6 varajäsentä, varajäsenten määrä ei saa kuitenkaan ylittää hallituksen varsinaisten jäsenten määrää.

Hallituksen jäsenten määrä vahvistetaan yhdistyksen syyskokouksessa hallituksen esityksestä ennen hallituksen valintaa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallituksen sihteeri tai hänen poissa tai estyneenä ollessaan joku hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen pitää hallituksen kokouksissa pöytäkirjaa, jonka hallitus tarkastaa seuraavassa kokouksessaan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä.
Hallituksen jäsenistä käytetään yhdistyksen toiminnassa nimitystä ministeri.

30 § Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät
Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävinä on
1) johtaa puhetta yhdistyksen kokouksissa;
2) valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta;
3) valvoa yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanoa;
4) valmistella hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa;
5) valvoa ja ohjata muiden hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden toimintaa;
6) edustaa yhdistystä ulospäin sekä
7) kehittää yhdistyksen toimintaa.

31 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on:
1) valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat;
2) panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset;
3) hoitaa yhdistyksen hallintoa ja taloutta yhdistyksen kokouksen hyväksymien ohjeiden mukaan;
4) valita tarpeelliseksi katsomansa muut kuin yhdistyksen kokouksessa valittavat toimihenkilöt;
5) valvoa ja ohjata yhdistyksessä toimivia toimikuntia, niiden alaisia jaostoja ja tämän pykälän kohdassa 4 tarkoitettuja toimihenkilöitä sekä
6) huolehtia kaikista niistä asioista, jotka lain tai näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu muille toimielimille.
Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja panttaamisesta. Jos päätös koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa omaisuutta, on päätös tehtävä yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

32 § Toimihenkilöt
Yhdistyksen toimihenkilöitä ovat yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksellä valitut henkilöt.
Toimihenkilöillä on yleinen läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mikäli yhdistyksen kokous tai hallitus näin päättää. Mikäli yhdistyksen kokous luottamuslauseäänestyksessä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä toteaa, ettei yhdistyksen kokouksen valitsema toimihenkilö nauti yhdistyksen kokouksen luottamusta, katsotaan toimihenkilö erotetuksi. Erotetuksi todetun toimihenkilön tilalle on valittava uusi henkilö samassa yhdistyksen kokouksessa.
Hallituksen valitseman toimihenkilön erottamisesta päättää hallitus.

33 § Toimikunnat ja jaostot
Yhdistyksen kokous tai hallitus voivat perustaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia. Toimikunnalle on valittava puheenjohtaja. Toimikuntien alaisuudessa voi toimia eri tehtäviä varten perustettavia jaostoja.

34 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, kumpikin yksin. Hallitus voi lisäksi valita varsinaisten jäsentensä keskuudesta myös muita nimenkirjoittajia.

35 § Yhdistyksen talous
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Hallituksen tulee laatia vuosittain talousarvioesitys hyvissä ajoin ennen yhdistyksen syyskokousta. Tilinpäätös on laadittava laissa säädetyssä määräajassa. Hallituksen on allekirjoitettava päivätty tilinpäätös. Tilinpäätös on jätettävä syyskokouksen valitsemalle tilin- tai toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Hallituksen on esitettävä tilinpäätös ja toiminnan-/ tai tilintarkastuskertomus yhdistyksen kevätkokouksessa tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapaudesta päättämistä varten.

36 § Ohjesäännöt
Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä hallituksen toiminnasta, toimihenkilöiden tehtävistä, toimikunnista, jaostoista ja niiden tehtävistä sekä muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeistä asioista.
Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty.

37 § Sääntöjen muuttaminen
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kymmenen (10) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi on ehdotuksen kummassakin kokouksessa saatava vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

V PURKAMINEN

38 § Yhdistyksen purkaminen
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kymmenen (10) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi on ehdotuksen kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, yhdistyksen varat luovutetaan Tampereen yliopiston tukisäätiön kunnallisopintojen stipendirahastoon.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s